Kansallisarkisto
Rauhankatu 17, Kruununhaka (Helsinki)
National Archives of Finland
Foto: Monika Kahle
The National Archives of Finland (Finnish: Kansallisarkisto, Swedish: Riksarkivet) is a Finnish government agency responsible for archiving official documents of the Finnish state and municipalities. It is situated in the capital Helsinki.
The archives was created in 1816 as part of the Senate of Finland. The present building was built in 1890. The present Swedish name was adopted in 1939 and the present Finnish name in 1994. It was in 1939 it also became a central government agency of its own.
Kolme Geniusta
tekijät:
Johannes Haapasalo (1880 - 1965)
C.E. Sjöstrand (1828 - 1906)
Gustaf Nyströmin suunnittelema Kansallisarkiston (aik. Valtionarkisto)rakennus valmistui vuonna 1889. Klassistisen julkisivun yläreunan eli attikan veistosryhmän Kolme Geniusta suunnitteli C.E. Sjöstrand.
Veistosryhmän kolme naisfiguuria symbolisoivat rakennuksen käyttötarkoitusta. Kuvattuina ovat keskellä Suomi, joka erottuu seisovana hahmona. Reunafiguurit symboloivat historiantutkimusta ja historiankirjoitusta. Historiantutkimuksen jumalatar on syventynyt tutkimustyöhön ja kumartunut kirjansa ylitse. Historiankirjoitus puolestaan on ojentanut kätensa vastaanottamaan hänelle ojennetut tiedot.
Veistosryhmä valmistui 1889 nousevan suomenmielisyyden saattelemana. Rakennuksen funktio ja veistosryhmän symboliikka oli tärkeää juuriaan ja alkusuomalaisuutta etsivälle kansalle. Nykyinen veistosryhmä on Johannes Haapasalon laatima jäljennös Sjöstrandin alkuperäismallista. Patsaiden materiaali on hiekkakivi.
Rakennus kärsi tuntuvia vaurioita helmikuun suurpommituksissa 1944. Aukiolle putosi pommi helmikuun 26.-27. välisenä yönä 1944, jolloin mm. keskimmäinen patsas menetti päänsä. Lähde
Veistosryhmän kolme naisfiguuria symbolisoivat rakennuksen käyttötarkoitusta. Kuvattuina ovat keskellä Suomi, joka erottuu seisovana hahmona. Reunafiguurit symboloivat historiantutkimusta ja historiankirjoitusta. Historiantutkimuksen jumalatar on syventynyt tutkimustyöhön ja kumartunut kirjansa ylitse. Historiankirjoitus puolestaan on ojentanut kätensa vastaanottamaan hänelle ojennetut tiedot.
Veistosryhmä valmistui 1889 nousevan suomenmielisyyden saattelemana. Rakennuksen funktio ja veistosryhmän symboliikka oli tärkeää juuriaan ja alkusuomalaisuutta etsivälle kansalle. Nykyinen veistosryhmä on Johannes Haapasalon laatima jäljennös Sjöstrandin alkuperäismallista. Patsaiden materiaali on hiekkakivi.
Rakennus kärsi tuntuvia vaurioita helmikuun suurpommituksissa 1944. Aukiolle putosi pommi helmikuun 26.-27. välisenä yönä 1944, jolloin mm. keskimmäinen patsas menetti päänsä. Lähde
