Tervetuloa - Welcome - Herzlich Willkommen

WELCOME TO MEILAHTI,

A DISTRICT IN

THE   SOUTH OF HELSINKI

 

File:Helsinki districts-Meilahti1.png

Meilahti (ruots. Mejlans) on kaupunginosa Helsingin läntisessä kantakaupungissa. Kaupungin peruspiirijaossa Meilahti on osa Reijolan peruspiiriä yhdessä Laakson ja Ruskeasuon kanssa.

Alue rajoittuu lännessä mereen, etelässä Stenbäckinkatuun, idässä Mannerheimintiehen ja pohjoisessa Tilkanvierron jatkeena olevaan viherkaistaleeseen. Myös Seurasaari lukeutuu Meilahteen.

Meilahden pohjoisosa on kerrostaloaluetta, jonka asuintaloista suurin osa on rakennettu 1900-luvun puolivälin tienoilla. Siellä sijaitsee myös Meilahden kirkko. Alueen läntisin osa rakennettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla ja muodostaa osan tuolloin rakennetusta Pikku-Huopalahden alueesta.

Paciuksenkadun länsi- ja eteläpuolinen osa Meilahtea, Vähä-Meilahti, on vanha huvila-alue, joka on alkujaan perustettu helsinkiläisten kesähuvila-alueeksi 1880-luvulla. Senaikaisia huviloita on edelleen yksityisomistuksessa, nyt jo talviasuttuina, jotkut kolmannella sukupolvella. Niitä on myös kahviloina ja muun muassa Lastenklinikan potilaiden perheiden käytössä. Vähä-Meilahdessa ovat myös Helsingin taidemuseo, Urho Kekkosen museo Tamminiemi ja presidentin virka-asunto Mäntyniemi. Alueella sijaitsevassa Meilahden liikuntapuistossa on muun muassa koripallo- ja pesäpallokenttiä.

Meilahti on tunnettu myös suuresta sairaala-alueestaan, jossa sijaitsevat nykyisen HUS:in useat klinikat. Meilahdessa sijaitsevat esimerkiksi Meilahden sairaala, Naistenklinikka, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksikkö.

Meilahti liitettiin Helsinkiin 1906.  WIKIPEDIA

 

Villa Angelica

 

website

 

 Tomtebon huvila
Meilahden huvila-alue
 

Meilahden huvila-alue on syntynyt 1870-luvulta alkaen Meilahden tilan maille. Seurasaareen liittyvä puistomainen kaupunginosa ulottuu Meilahden sillalta Humallahteen. Suurin osa alueen huviloista on viime vuosisadan loppupuolelta ja vuosisadan vaihteesta.Yksittäisinä kohteina mainittakoon seuraavat:
-Humallahden itärannalla sijaitsevan Kesärannan2 puinen nikkarityylinen huvila ja siihen liittyvä englantilaistyylinen puisto ovat pääosin vuodelta 1873 (F.L.Calonius). Huvilaa on laajennettu 1887 (E.Heikel) ja 1904 (J.Ahrenberg), jolloin se tuli valtion omistukseen ja muodostettiin kenraalikuvernöörin kesäasunnoksi. Nykyisin se on pääministerin virka-asuntona.
-Alkuaan yksityisasunnoksi rakennettu Tamminiemen huvila2 on vuodelta 1904 (S.Frosterus - G.Strengell). Huvila lahjoitettiin valtiolle 1940 ja siitä muodostettiin tasavallan presidentin viikonloppuasunto. Presidentin virka-asunnoksi se kunnostettiin 1956. Vuodesta 1987 sen tiloissa on toiminut Urho Kekkosen museo.
-Meilahden tilaan liittyvä Bredablickin puuhuvila on rakennettu 1840-luvulla.
-Arkkitehti Gustaf Nyströmin itselleen suunnittelema Tomtebon huvila on vuodelta 1893.
-Seurasaarentien itäpäässä sijaitseva rikkaasti muotoiltu Toivolan huvila on valmistunut 1870.

HELSINKI - FINNLAND 0