VANHAKAUPUNKI
Gustav I. Wasa (schwed. Gustav I., Gustav Erikson Vasa) (eigentlich Gustav Eriksson; * Mai 1496; † 29. September 1560 in Stockholm) war von 1523 bis 1560 schwedischer König.
Mehr erfahren kann man ueber den schwedischen König unter WIKIPEDIA
Valtiontaloudessa Kustaa sovelsi varhaismerkantilismia, eli ulkomaankauppa määrättiin käytäväksi ainoastaan kaupungeissa. Kustaa perusti Helsingin kaupungin 12. kesäkuuta vuonna 1550 kilpailemaan Itämeren kaupankäynnistä Räävelin, nykyisen Tallinnan kanssa. Kustaa Vaasa määräsi, että Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon kauppiaiden piti muuttaa Helsinkiin. Osa porvareista muuttikin Helsinkiin, mutta varsinkin kauempana asuvat Rauman ja Ulvilan porvarit olivat hyvin uppiniskaisia. Ennen pitkää heidänkin oli taivuttava kuninkaan tahtoon.
Vanhakaupunki (schwed. Gammelstaden) ist ein Stadtteil der finnischen Hauptstadt Helsinki. Wörtlich übersetzt bedeutet Vanhakaupunki ”Altstadt”. Der Name rührt daher, dass Helsinki im Jahr 1550 an dieser Stelle gegründet wurde. Von der ursprünglichen Altstadt ist heute freilich fast nichts mehr erhalten. Der Stadtteil liegt nördlich der Innenstadt an der Mündung des Vantaanjoki in die Meeresbucht Vanhankaupunginlahti („Altstädterbucht“).
Neues Leben erhielt Vanhakaupunki erst vor gut 100 Jahren als einer der Vororte des inzwischen stark gewachsenen Helsinkis. Es entstand ein Wohngebiet mit traditionellen kleinen Holzhäusern. An einer Stromschnelle im Vantaanjoki wurde außerdem eine Wasserkläranlage und ein Wasserkraftwerk gebaut, welches heute noch Strom liefert. Ein Teil des Komplexes wurde später in ein Kraftwerkmuseum (Voimalamuseo) umgewandelt, ein Teil beherbergt heute das Helsinkier Museum für Technik (Tekniikan museo).
Birger Brunilan suunnittelema harmaa graniittinen obeliski pystytettiin Vanhaankaupunkiin Historiallisten yhdistysten toimesta. Birger Brunila loi mittavan uran Helsingin asemakaava-arkkitehtina vuosina 1917-48. Tekstin lähde:
Puistolämpäre, jota myös Toukoniityksi (Majängen) kutsutaan, tunnetaan paikkana, jolla ylioppilaat 13.5.1848 ensimmäistä kertaa kajauttivat ilmoille Maamme-laulumme. Sata vuotta myöhemmin paikalle pystytettiin muistomerkki, johon on ikuistettu Zacharias Topeliuksen tapahtuman kunniaksi laatima runo "Suomen nimi" molemmilla kotimaisilla kielillä. Muistomerkissä ovat Topeliuksen muotokuvan lisäksi myös Maamme-laulun säveltäjän Fredrik Paciuksen, laulun sanoittaneen J.L. Runebergin ja juhlapuheen pitäneen Fredrik Cygnaeuksen muotokuvat. Muistomerkin suunnittelivat Erik Bryggman ja Viktor (Toven-isä) Jansson 1948.
Kumtähdenkenttä oli alunperin rantaniitty, joka kuului tuolloin Gumtäktin kartanon maihin, mutta vietettiinkö 13.5. 1848 Floran päivän juhla juuri tässä, on epäselvää - ehkä muistomerkin paikaksi vain valittiin sata vuotta myöhemmin tämä sillä hetkellä rakennuksista vapaa puistolämpäre Kustaa Vaasan tien ja Hämeentien haaraumassa. Vuoden 1848 juhla ei ollut paikalla ensimmäinen, sillä ylioppilaat olivat kokoontuneet niitylle myös 1832, 1833 ja 1834. Tekstin lähde:
Vanhankaupunginkoski sijaitsee Vantaanjoen suulla, Helsingin perustamispaikan Vanhankaupungin alueella. Lähellä on Viikin luonnonsuojelualue. Koskelle on helppo tulla joko busseilla, kävellen, pyörällä tai autolla.
Vanhankaupunginkoski on kokenut viimeisten vuosikymmenien aikana melkoisia muutoksia. Nousun turvaamiseksi itähaaraan rakennettiin lohiporras vuonna 1986. Talvella 1999 koskeen tehtiin suurremontti: Jyrkimpään osaan tehtiin nousua helpottava "serpentiini", ja kosken ylä- ja alapäät muokattiin uudelleen. Tällä hetkellä varsinkin meritaimenien ja lohien nousu on helppoa ja sujuvaa. Myös kirjolohet ja eräät muutkin kalat liikkuvat vaivatta koskea ylös ja alas. Lähde: