Hakasalmen puisto, Töölö
Hakasalmen puisto on saanut nimensä viereisen Hakasalmen huvilan mukaan. Puistoa hallitsee korkea kallio, jonka laelta näkyy puistoon ja yli Töölönlahden. Kalliolta laskee mereen pieni puro. Keskeistä puistossa on Finlandia-talo. Pääsisäänkäynnin edustalla puisto muuttuu edustusviheriöksi istutettuine terasseineen.
Finlandia-talon eteläpuolella puiston ilme muuttuu vanhaksi huvilapuistoksi. Puiston ulkopuolella omalla tontillaan sijaitseva Hakasalmen huvila toimii kaupunginmuseona. lähde
Finlandia-talo on kongressi- ja tapahtumakeskus Helsingin keskustassa, Töölönlahden rannalla. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo valmistui 1971.
Der Hakasalmi Park ist nach dem benachbarten Hakasalmi Villa benannt.
Der Park ist dominiert durch einem hohen Felsen, von dem man über den Töölönlahti schauen kann. Von der Klippe fällt ein kleiner Bach ins Meer. Das Highlight des Parks ist die Finlandia-Halle. Vor dem Haupteingang hat man den Parks in seiner Darstellung verändert und eine gruene Terrasse errichtet.
Der suedliche Park neben der Finlandia-Halle hat ihren Gesichtsausdruck zu einem alten Villen-Park verändert. Außerhalb des Parks auf eigene Boden ist die Hakasalmi Villa, die als Stadt -Museum dient.
Lähde/UKK-muistomerkki Hakasalmen puistosso, Töölö
tekijä: Pekka Jylhä (1955 - )
Urho Kaleva Kekkonen (1900-86) valittiin Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 1956 ja hän hallitsi maata 1980-luvun alkuun saakka. Presidentti Kekkonen kuoli 1986.
Taiteilija Pekka Jylhä voitti UKK-monumentista järjestetyn kilpailun 1997 ja hänet valittiin muistomerkin tekijäksi. Taiteilija kuvaa teoksensa syntyvaiheita seuraavasti: "Teos syntyi luontokokemuksesta; tunteesta, jonka kokee, kun on vaaran laella, meren äärellä tai lähteen reunalla. Korkeamman läsnäolosta, jostakin suuremmasta, jossa voi eheytyä ja jossa on hyvä olla”.
Hakasalmen puistoon, Finlandia-talon viereen sijoitettu ympäristöteos koostuu pisaran muotoisesta lähteestä, välkehtivästä vedestä ja pronssisista käsistä. Taustalla olevassa kalliossa on kohokirjaimin teksti "URHO KEKKONEN". Presidentin elinvuodet 1900-1986 on kaiverrettu maassa olevaan kiveen. Nimikiven viereen taiteilija on istuttanut ruusupensaan, joka on peräisin presidentti Kekkosen syntymäkodin pihalta Kainuusta.
Lähteen reunalla olevien kahdeksan metriä korkeiden pylväiden päissä on neljä pronssista kättä. Taiteilijan mukaan kädet vertautuvat presidentti Kekkoseen, joka ajatteli ja ilmaisi itseään käsiensä kautta. Hän kirjoitti kaiken käsin, myös kuuluisat myllykirjeensä. Veden alta valaistu allas on haponkestävää terästä. Sen pinta-ala on yli 60 neliömetriä ja syvyys noin metri. Kiertoveden ja lämmityksen ansiosta Lähde pysyy sulana myös talvella.
Teoskokonaisuus julkistettiin presidentti Kekkosen syntymän satavuotispäivänä 3.9.2000 presidentti Tarja Halosen ja kutsuvieraiden läsnäollessa.
Larin Paraske
tekijä: Alpo Sailo (1877 - 1955)
Hakasalmen puisto, Etu-Töölö
Syntyjään inkeriläinen Larin Paraske (1833-1904) oli suomalaisen kansanrunouden keskeinen hahmo. Hänen mittava runoaineistonsa kuuluu karjalaisen kulttuurin korvaamattoman arvokkaisiin lähteisiin. Parasken runoihin kuului mm. sananlaskuja, itkuvirsiä ja arvoituksia. Häneltä tallennetut yli 32 000 säettä on suurin yhdeltä laulajalta kerätty runoaineisto Suomessa. Larin Paraske oli aikanaan suomalaisten tiedemiesten ja taiteilijoiden merkittävä inspiroija. Lisää tietoja ja lähde tässä:
Larin Paraske (1833-1904) geboren in Ingrian, war eine zentrale Figur der finnischen Volksdichtung. Ihre umfangreichen Gedichte sind eine unersetzliche Quelle der karelischen Kultur . Paraske Gedichte enthalten zum Beispiel Sprichwörter, Wehklagen und Rätsel. Gespeichert sind von ihr mehr als 32 000 Verse als einer der wichtigsten Quellen der Volkspoesie in Finnland. Larin Paraske war eine enorme Inspiration der finnischen Wissenschaftler und Künstler.
Larin Paraske (1833-1904) was born in Ingrian, a central Figut of Finnish folk poetry. Her extensive poems are an irreplaceable source of Karelian culture. Paraske poems contain such proverbs, laments and riddles. Saved from her more than 32 000 verses are one of the main sources of popular poetry in Finland. Larin Paraske was a huge inspiration of Finnish scientists and artists.