SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Finnlands Unabhängigkeitstag

Suomen itsenäisyyspäivä vietetään Suomessa 6. joulukuuta. Joulukuun kuudentena päivänä v.1917 Suomen eduskunta hyväksyi äänin 100-88 senaatin 4. joulukuuta 1917 antaman esityksen itsenäiseksi julistautumisesta Venäjästä. Vastaan äänesti Sosialdemokraattinen puolue oikeistoon kuuluvien puolueiden kannattaessa.

Ennen Venäjän lokakuun vallankumousta kesälla 1917, eduskunnan julistautuessa korkeimmaksi valtiomahdiksi Suomen suuriruhtinaan vallan saaneen Venäjän väliaikaisen hallituksen yli, oli osa porvaripuolueiden edustajia vastustanut altalakia sosialidemokraattien kannattaessa sitä.

Joulukuun 6. pöivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Nykyisin voimassa oleva laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleinsenä juhla- ja vapaapäivänä on vuodelta 1937.

Sen mukaan päivä on palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei oli mahdollista, on maksettava korotettua palkka kuten sunnentaityöstä.

Meine Uebersetzung ins Deutsche

Den Finnischen Unabhängigkeitstag feiert man in Finnland am 6. Dezember.

Am sechsten Tag des Monats Dezember des Jahres 1917 stimmte die Volksvertretung mit 100 - 88 Stimmen im Senat des Vorschlages der Unabhängikeit von Russland zu.

Entgegen der Sozialdemokratischen Partei stimmten die Anhänger der Rechtspartei.

Nach der vorangegangenen Oktoberrevolution Russlands im Sommer 1917, hatte die Volksvertretung des Grossherzugtums Finnland die Staatsgewalt erreciht und total von der derzeitigen russischen Regierung uebernommen. Ein teil der Verteter der Buergerpartei widersetzte sich erneut gegen das Machtrecht und Befuerwortung der Sozialdemokraten.

Seit dem 06. Dezember 1919 hatte sich die Unabhängigkeit durchgesetzt und damit auch der Unabhängigkeitstag.

Bis zum heutigen Tag ist der Unabhängigkeitstag seit 1937 ein fester bestehender Feiertag und auch arbeitsfreier Tag.

Es ist ein bezahlter arbeitsfreier Tag, der allerdings nicht die Möglichkeit bietet, einen erhöhten Lohn zu erhalten, sowie es bei Sonntagsarbeit der Fall ist.

PERINTEET - TRADITIONEN

1. Sankarihaudet - Das Heldengrab

Itsenäisyyspäivänä monet vierailevat sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Monesti haudalle asetetaan kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion.

 ***

Am Unabhängigkeitstag besuchen viele die Heldengräber die Gefallenen im Krieg erinnern. Von vielen werden Kerzen fuer die Toten aufgestellt und der Gemeinden Reservisten stehen auf den Gefallenenfriedhöfen Ehrenwache.

2. Paraati - Parade

Itsenäisyyspäivänä järjestetään valtakunnallinen sotilasparaati ja joitain paikallisia paraateja. Itsenäisyyspäiväna ja puolustusvoimien lippujuhlapäiväna tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja armeijan ylennyksiä.

***

Zum Unabhängigkeitstag organisiert man eine landesweite Militärparade, welche örtlich stattfindet. Der President des finnischen Staates nimmt am Tag der Unabhängigkeit und des beflaggten Feiertages Auszeichungen und Beförderungen innerhalb der Armee vor.

3. Kynttilöiden poltto - Anzuenden der Kerzen

Tapana on sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle muistoksi jääkärien uskaliaasta hankkeesta isänmaan vapauttamiseksi, Kahdelle kynttilällä ilmaistiin aikoinaan turvallinen etappitalo, kun jääkäreiksi värväytyvät loikkasivat Ruotsin kautta Saksaan.

Man pflegt zwei Kerzen anzuzuenden zur Erinnerung an die mutigen Jäger erinnern, die die Absicht hatten, das Vaterland zu befreien. 2 Kerzen im Fenster galt derzeit  als Zeichen fuer ein sicheres Haus fuer Fahnenfluechtigen , die ueber Schweden nach Deutschland vor den Russen fliehen wollten.

Linnanjuhlat - Schlossfeierlichkeit

Illalla pidetään suuri juhlavastaanotto presidentinlinnassa. Linnanjuhliin kutsutaan Suomen kuuluisimpia ihmisiä ja joukko tavallisia kansalaisia, joita presidentti on tavannut maakuntamatkoillaan. Juhlaväkeen kuuluvat perinteilsesti hallitus, eduskunta, suurlähetttiläitä, veteraaneja, urheilun, taiteen ja tieteen edustajia sekä muita tasavallan presidentin kutsumia vieraita. Linnanjuhlia seurataan laajasti televisiosta Suomen kodeissa.

Am Abend findet ein grosser Empfang im Präsidentenpalast statt. Zu dieser Feier werden Finnlands beruehmte Persönlichkeiten eingeladen als auch eine Reihe ganz normaler Buerger aus der Provinz. Den Feiernden gehören an der Ministerrat, das Parlament, Botschafter, Veteranen, Sportler, Kuenstler und Wissenschaftler, sowie weitere Volksvertreter und von der Präsidentin eingeladene Gäste.

Die Schlossfeierlichkeit wird weit und breit in Finnland zu Hause vor den Fernsehern verfolgt.